lauantai 7. helmikuuta 2015

Rotujärjestö laadunvartijana

Käyttö- ja palveluskoirarotujen jalostuksessa on erityisesti pyritty koiraan joka toimii ihmisen apuna määrätyssä tehtävässä ja selviytyy siitä niin luonteen, fysiikan, terveyden kuin rakenteensa puolesta. Näiden rotujen rotumääritelmissä on mainittu piirteet ja ominaisuudet, joita rodulta halutaan.
Monen rodun alkuperäinen käyttötarve on saattanut vähentyä ja rodulle on etsitty tai muotoutunut uusia käyttötarkoituksia. Rodun on myös syytä hieman muuttua käyttötarkoituksen mukana, mutta perusominaisuuksien pitäisi säilyä. Tässä tulee voimakkaasti mukaan rotujärjestöt ja rotua harrastavat yhdistykset.
Rotujärjestöjen suurimpana haasteena on säilyttää rotunsa käyttötarkoitukseen tarvittavat ominaisuudet yhteiskunnan muutoksessa ja sen aiheuttamassa paineessa.  Haaste on se, että ihminen haluaa näiden käyttörotujenkin toimivan pelkästään seurakoirana vailla niille ominaisen käyttötarkoituksen mukaista toimintaa.
Tässä tulee mukaan kaupunkilaistunut yhteiskunta, joka on jo selkeästi vieraantunut eläimien ja ihmisen järkevästä rinnakkaiselosta. Eläinsuojelun nimellä kulkevat järjestöt sekä ihmiset ovat inhimillistäneet eläimet. Eläinten suojelu ja niiden elinolosuhteiden vaaliminen on erittäin tärkeätä ja merkittävää työtä, mutta kaikella rajansa.
Rotujärjestöt ovat kehittäneet monenlaisia menetelmiä säilyttääkseen rotumääritelmän mukaisen koiran. Erikoisnäyttelyiden tarkoitus on säilyttää rodun rakenne ja siitä juontuva liikunta sekä karvanlaatu käyttötarkoitukseensa soveltuvana.
Erilaiset kokeet taasen mittaavat koiran kykyä selviytyä luonteensa ja koulutettavuutensa ansiosta sille määritellyistä tehtävistä. Monella rodulla on tähän vielä jatkona jalostustarkastus, jossa kokeen ja näyttelyn hyväksytysti suorittanut koira arvioidaan rodun erityisasiantuntijan toimesta jalostusta silmällä pitäen.  Näin se on myös edustamallani rodulla saksanpaimenkoiralla.
Nämä ovat kauniita sanoja, mutta käytännössä kaikki ei mene kuten missiot lupailee. Erikoisnäyttelyihin, ja  jonkin verran myös kokeisiinkin, on tullut lisänä kilpailu. Kilpailu on tervetullut kun se pysyy terveellä pohjalla.  Kokeisiin ja perusnäyttelyihin se tuo mukanaan liikaa menestyspaineita ja arvostelulajeissa erilaisia näkemyseroja, jotka eivät rodun kannalta ole hyvä ratkaisu.
Peruserikoisnäyttelyissäkin kärkeen pääsemisestä ja palkintosijoista on tullut liian määräävä tekijä. Se taasen on aiheuttanut sen, että tuomareiden mieltymystä ja silmäniloa on pakko seurata jalostuksella, terveyden, rotumääritelmän ja käyttötarkoituksen jäädessä helposti taustalle. 
Samoin on hieman käynyt kokeissa. mutta ei aivan niin radikaalisti. Kilpailut ovat osa tätäkin harrastusta ja tuovat mukanaan lisää harrastajia ja tavoitteellisuutta, kuten esim. meidän rodun päätapahtuma MM-kilpailut (WUSV 2015) tänä vuonna Lahdessa.
Tätä kautta saadaan lisää näkyvyyttä ja koiria näkyville, sekin tukee jalostusta ja tiedonsaantia. Yhteiskunnan muutos ja eläinsuojelun nimissä tehtävä yliampuva eläimen ja ihmisen suojelu ovat myös vaarantamassa viranomaistenkin käytössä olevien rotujen käyttökokeita erilaisin rajoituksin ja jopa totaalikielloin.
Ei kaikista koirista voi ja tarvitse tehdä sylikoiria, vaikka yhteiskuntaan soveltuvia kylläkin.
Mitkä ovat rotujärjestön mahdollisuudet vaikuttaa jalostukseen ja siten säilyttää laadukkaan työkoiran? Tänä päivänä Suomessa se on lähestulkoon ainoastaan koulutus ja valistaminen. Kennelliitto päättää rekisteröinneistä ja sen ehdoista ja valitettavasti taloudelliset seikat menevät monesti etunenässä. 
Rotujärjestö on oman rotunsa asiantuntija ja sinne tulisi saada enemmän valtaa ja mahdollisuuksia rekisteröintiehtojen säätelyyn. 
Saksanpaimenkoiraliitossa kerätään tietoa monelta saralta. Meillä on koejärjestelmä, jossa suojelukokeen (IPO) arvostelee meidän kouluttama saksanpaimenkoiraan erikoistunut ja rodun ominaisuudet tunteva erikoistuomari, samoin on SPL näyttelyissä. Vuosittaiset rotumestaruuskilpailut eri lajeissa tuo mukaan lisää tavoitteellisia koiraharrastajia ja siten palvelee tiedonsaantia ja näkyvyyttä. Lonkka/kyynär indeksien (SKL jalostustietojärjestelmä) käyttöön otto  on tuonut parannusta luuston terveyteen.
SPL Terveystietokanta, johon omistaja ilmoittaa koiransa terveystiedot, on kaikkien jäsenten luettavissa. Pääsääntöisesti nuorille koirille tarkoitettu SPL- arviointi, joka on myös mahdollista tehdä ei koulutetulle saksanpaimenkoiralle. 
Loppumetreillä on jo suunnittelma ja esitys omasta FIN jalostustarkastuksesta, jossa luonteen ja rakenteen arvioi niihin erikoistuneet tuomarit. 
Koulutus on ollut aina meidän rotujärjestölle tärkeä ja sitä teemme laajalla rintamalla. Koulutamme itse koulutusohjaajat, maalimiehet, kasvattajat sekä tuomarit. Sillä tulevaisuudenkin saksanpaimenkoira on säänkestävä, terve, rohkea, taistelutahtoinen sekä koulutettavissa oleva laadukas työ- ja palveluskoira. Tähän uskomme.

Vesa-Pekka ”Mälli” Hirvioja
Kirjoittaja on Suomen Saksanpaimenkoiraliiton puheenjohtaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti